Hjalmar Linder

Kuva Lohjan Museo.

Punainen kansanvaltuuskunta suhtautui varovaisesti sosialisointiin. Virallisesti otettiin haltuun 163 tehdasta, mutta osa niistä oli tilapäisiä takavarikointeja. Selvää sosialisointia edusti Hjalmar Linderin tehtaiden ja tilojen haltuunotto, mutta sekin tapahtui pakon edessä.

Hjalmar Linder (1862-1921) oli aikanaan maamme suurin yksityinen maanomistaja. Lohjalta Linder oli omistanut mm. Laakspohjan, Moision, Ventelän, Veijolan, nykyisen Lohjan keskustan (Monkola, Hakaskyttä, Anttila). Muita laajoja omistuksia hänellä oli mm. Mustiolla, Pyhäjärvellä ja Kytäjällä. Tehtaita hänellä oli useita, ja Lohjalla hän omisti selluloosatehtaan.

Sisällissodan aikana Hjalmar Linder asui itse Tukholmassa. Suomessa Linderin tehtaat seisoivat Lohjalla, Mustiossa ja Högforsissa, lisäksi maatilojen eläimet olivat kuolemassa nälkään. Jotain piti tehdä. Kansanvaltuuskunta toimi asiassa viivytellen ja ilman innostusta. Högforsin työntekijöiden painostuksesta asiaan saatiin jonkinlainen päätös. Linderin omaisuus sosialisoitiin, ja keskeisestä johtokunnasta tuli seitsenhenkinen. Siihen eri tahot lähettivät edustajiaan, ja mm. Lohjan ammattiosastot lähettivät siihen yhden edustajan. Toimenpiteisiin oli ryhdytty vasta maaliskuun lopussa, joten raha-asioitakaan ei ehditty kunnolla hoitaa. Punaisten aika loppui kesken.

Hjalmar Linder palasi sodan jälkeen Suomeen. Hän hämmästeli ja kauhisteli valkoista terroria, säälimättömyyttä, kostoa ja välinpitämättömyyttä. Linder kirjoitti Hufvudstadsbladetiin 25.5.1918 artikkelin “Nyt riittää verilöyly”, jossa hän arvosteli valkoisten toimintaa. Tämä herätti valkoisessa osapuolessa niin suuren raivon, että Linderin oli myytävä omaisuutensa ja muutettava ulkomaille. Pettynyt Linder tuhlasi suuren omaisuutensa, ja teki lopulta itsemurhan kaikkensa menettäneenä Marseillessa kesäkuussa 1921.

“Nyt riittää verilöyly”,Hufvudstadsbladet 28.5.1918. digi.kansalliskirjasto.