Lohjan yhteiskoulu

Lohjan Yhteiskoulu 1920-luvulla. Kuvannut A.J. Pesonen. Kuva Lohjan Museo.

Lohjan Yhteiskoulun, “Puu-Anttilan”, vihkiäisjuhla pidettiin maaliskuussa 1917. Rakennuksesta tuli myös Lohjan porvarillisten piirien keskuspaikka ja kokoontumistila. Ei ollut mikään sattuma, että valkoisen suojeluskunnan perustamiskokous pidettiin koulun kansliassa kesäkuussa 1917.

Porvarit pitivät 27. tammikuuta 1918 itsenäisyysjuhlaa Lohjan Yhteiskoululla. Tieto punaisten vallankumouksesta Helsingissä saapui Lohjalle samana iltana. Tieto samensi juhlan tunnelmaa ja huhut alkoivat kiertää. Huhujen mukaan punaiset olivat kokoontuneet työväentaloille laatimaan porvarien “kuolemanlistoja”.

“Puu-Anttila” vuonna 1947. Kuva Lohjan Museo.

Useaan otteeseen kiersi sitten kevään 1918 aikana huhu, että Lohjan Yhteiskoulu ”lahtarikaartin perustamispaikkana” räjäytettäisiin. Sen lisäksi olisi ollut tarkoitus räjäyttää ilmaan myös kirkko ja Postitalo (Yhteiskoulun oppilaskoti). Lisäksi oli tarkoitus surmata kaikki “porvarien jäännökset” lapsiin saakka.

Syrjän ja Kirkkonummen taisteluiden aikana oli Yhteiskoulu suljettuna, mutta helmikuun lopulla, Kirkkonummen taisteluiden jälkeen, seurasi Lohjalla rauhallisempi aika, sillä suurin osa punaisista joukoista lähetettiin rintamille. Yhteiskoulu oli ollut pahimman ajan suljettuna, mutta saattoi nyt taas jatkaa työtänsä.

Saksalaisten kuormastoa Lohjankylässä 9.4.1918. Kuva Lohjan Museo.

9.4.1918 saapuivat sitten saksalaiset. Tuntematon lohjalainen kirjoitti:
“Noin ½11 aamupäivällä ne odotetut sitten saapuivat. Reippaina valloittamaan tottuneiden näköisinä astui kevättuulen ahavoittamia sotamiehiä. Näiden jälkeen tuli sitten joukkoa jonkinlaista, tuli ratsumiehiä, jalkamiehiä, raskaita kuorma-automobiileja, hevosten vetämiä kuormastoja, keittovankkureita ym. pitkänä katkeamattomana jonona täyttäen tiet pitkälle asemalle päin, pääjoukon astuessa yhteiskoulun edustalla olevalle aukealle. Hetkeä myöhemmin olivat he jo kuin kotonaan: miehet alkoivat murkinoida aukealla, upseerit ottivat valokuvauskoneensa esille, kuormaston keittäjät rupesivat häärimään keittokojeidensa ääressä, osan miehistöä valloittaessa edessä olevan yhteiskoulun majoituspaikakseen. Äänettöminä ihmetellen seisoivat paikkakuntalaiset kaikkea tätä katsellen.”

Saksalaiset lähtivät Lohjalta 16.4., samoin Yhteiskoulun johtaja vaimoineen sekä joukko
yhteiskoululaisia. Nyt Lohjankylään palanneiden punaisten mukana oli paljon myös
ulkopaikkakuntalaisia. Nämä majoittuivat Lohjan Yhteiskoululle sekä kirkkoon. Sekä kirkkoa että Yhteiskoulua sotkettiin, mutta kaikkineen vahingot jäivät vähiin.
Alice Pietikäinen kävi paikan päällä punaisten lähdettyä: “Menimme heti aamupäivällä katsomaan missä kunnossa Yhteiskoulu oli. Ja sitä sekamelskaa, joka avautui eteemme saliin astuessamme on sangen vaikea sanoin kuvata. Tietysti siellä oli myös saksalaistenkin jälestä jäämiä paperipalasia jne. mutta suurin törky oli kaikessa tapauksessa viimeisten vieraitten omaisuutta. Lattia yltäänsä paksun mutakerroksen peittämänä, paperipalasia, ruuanjätteitä, rikkinäisiä likasia sukkia, jalkariepuja, verisiä nenäliinoja, risaisia paidanriekaleita ja vieläpä jotkut rikkinäiset housutkin – kaikki ripoteltuina mitä erinomaisimmalla tavalla ylt´ympäri. Tuolit sikin sokin pitkin seiniä tai
keskilattialla, pystyssä tai kumollaan ja kauhea haju, joka tunkeutui sieraimiin olivat omiansa vakuuttamaan, että vähintäin vandaalit olivat täällä mellastaneet. Kaikissa luokkahuoneissa vallitsi samanlainen siivo. Fysiikkakaapista oli kadonnut spriipullo ja elohopeasäilö (emme uskalla varmuudella väittää niitä oikeastaan punasten viemiksi, sillä saksalaiset saattoivat ne yhtä hyvin kähveltää!). Luokkien päiväkirjoihin oli piirrellyt yksi ja toinen kynäniekka rivoja huomautuksia. Opettajahuoneen hienoihin ikkunaverhoihin oli pyyhitty verisiä käsiä ja niistetty nenää. Masentunein mielin katselimme kauniin koulumme alennustilaa.”

Valkoisten joukkojen palattua Lohjalle 23.4.1918, majoittui suojeluskunta Lohjan Yhteiskoulun avariin suojiin, joihin saatiin sijoitetuksi kaikki kansliat ja asumukset. Tutkijalautakunta, johon kuului johtaja Yrjö Eloniemi, suoritti punaisten kuulustelut Yhteiskoululla. Suojeluskunta muutti koululta pois heinäkuun alussa, sillä Yhteiskoulua oli laitettava kuntoon alkavaa syyslukukautta varten. Lohjan Yhteiskoulu oli jälleen koulukäytössä.

Kuvassa suojeluskuntalaisten paraati ohittaa Yhteiskoulun Lohjan vapautuksen
kymmenvuotispäivänä 9.4.1928. Marssin vastaanottivat eversti, kreivi Hamilton sekä
suojeluskuntapiirin piiripäällikkö. Kuva Marja Seppälän kokoelma.

Kuvat:
19a Lohjan Yhteiskoulu 1920-luvulla. Kuvannut A.J. Pesonen. Kuva Lohjan Museo.
19b “Puu-Anttila” vuonna 1947. Kuva Lohjan Museo.
19c Saksalaisten kuormastoa Lohjankylässä 9.4.1918. Kuva Lohjan Museo.
19d Kuvassa suojeluskuntalaisten paraati ohittaa Yhteiskoulun Lohjan vapautuksen
kymmenvuotispäivänä 9.4.1928. Marssin vastaanottivat eversti, kreivi Hamilton sekä
suojeluskuntapiirin piiripäällikkö. Kuva Marja Seppälän kokoelma.