Sisällissota

Sodassa olivat vastakkain punaiset ja valkoiset, työläiset ja porvarit, köyhät ja rikkaat, maattomat ja tilalliset. Sisällissota ei alkanut mitenkään yllättäen, vaan oli pitkän kehityksen tulos:

1. Suomi oli alkanut teollistua 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja oli syntynyt luokkayhteiskunta. Kaupungeissa tehtaiden työläiset elivät kurjalla palkalla kurjissa oloissa. Maaseudulla talonpojat vaurastuivat teollisuuden ostaessa raaka-aineeksi puuta, mutta suuri tilattomien joukko pysyi köyhinä.

2. Vuosi 1917 oli sekasortoinen. Helmikuun vallankumous 1917 kaatoi keisarin. Väliaikainen hallitus ei saanut tilannetta hallintaansa, ja Venäjä oli sekasortoisessa tilassa. Elintarvikkeista oli pulaa, ja elintarvikepulasta kärsivät eniten teollisuuden työläiset. Vallankumouksen seurauksena Suomessa ei ollut enää poliisia, eikä venäläinen sotaväki ollut kenenkään hallinnassa. Työläiset ja porvarit perustivat omia aseellisia joukkojaan. Lokakuun vallankumous nosti Venäjällä Leninin ja bolsevikit valtaan. Työläiset aloittivat marraskuussa yleislakon, joka lisäsi levottomuutta ja väkivaltaisuuksia. Vallankumous alkoi kangastella monen mielessä.

3. Svinhufvudin porvarillinen senaatti (hallitus) lujitti suhteitaan valkoisiin suojeluskuntiin, ja tämä nähtiin toisella puolella luokkasodan valmisteluna. Tammikuun 25. päivänä 1918 Suomen senaatti ilmoitti suojeluskunnat eli valkokaartit omiksi joukoikseen. Näitä joukkoja johtamaan asetettiin Mannerheim. Puolestaan punaisten puolella vallankumouksen alkamisen merkiksi nostettiin punainen lyhty Helsingin työväentalon torniin 26.1. klo 23.