Teodor Adolf Ranta

Sotapoliisien repimä perhekuva, jossa Teodor, Ida ja tyttäret.

Teodor ”Teutori” Adolf Ranta syntyi Vihdin Olkkalassa Kylmäojan torpassa 27.5.1883. Jo pikkupoikana hän teki 13-tuntisia kotitorpalle määrättyjä veropäiviä. 18-vuotiaana hän pääsi töihin Olkkalan sahalle ja sittemmin eri sahalaitoksiin. Hän oli käynyt kiertokoulun ja osasi sekä lukea että kirjoittaa. Vuonna 1905 hän avioitui Ida Sofia Alenin kanssa ja vuonna 1911 perhe muutti Lohjalle.

Ranta pääsi töihin Lohjan Celluloosatehtaalle. Hän oli Lohjan työväenyhdistykseen kuuluvan Selluloosatehtaan ammattiosaston jäsen vuodesta 1914 alkaen ja toimi myös kunnallisissa luottamustehtävissä.

Marraskuussa 1917 suurlakon aikaan Ranta oli vallankumouskomitean jäsen ja perustamassa Lohjan Punakaartia. Lohjan sos.dem.kunnallistoimikunnan puheenjohtaja 31.7. ja 9.12.1917 ja Lohjankylän äänestysalueen vaalilautakunnassa 30.1.1918.
Teutorilla ja Idalla oli seitsemän lasta, joista nuorin kaksivuotias.

Helmikuussa 1918 Ranta toimi Lohjankylän punaisen kaartin esikunnan jäsenenä, puheenjohtajana ja taloudenhoitajana sekä Vallankumousoikeuden jäsenenä.
Hän oli mukana hakemassa aseita Helsingistä 3.2.1918 ja oli osaston päällikkönä Suitian taistelussa 8.2. Punaisen kaartin rahastonhoitajana ja raha-asiain jaoston puheenjohtajana hän määräsi pakko-oton huhtikuussa.

Teodor Ranta vangittiin Lohjalla 20.5. Hänellä oli vangittaessa hallussaan takavarikoituja esineitä mm.: browning, hopeakello (ammutun T.Karnakosken) ja kunnan rahaa.
Hän sai 20.8. tuomion: 12 vuotta kuritushuonetta sekä menettämään kansalaisluottamuksen 15 vuodeksi.

Teodor Ranta, muotokuva Lohjan työväentalon kokoushuoneen seinällä

Ranta kärsi neljän ja puolen vuoden tuomion Tammisaaressa. Vaimo Ida kävi häntä katsomassa sitten kun se jo sallittiin. Kerran hän Jenny-tyttärensä kanssa junalla matkusti taas Tammisaareen. Junapoliisit ratsasivat tavaroita ja repivät Idalla mukana olleen perhekuvan kahtia, mutta Ida sai palaset talteen ja korjautti kuvan.
Jenny livahti usein rautatieasemalle, kun odotti isää junalla tulevaksi. Viimein vapauduttuaan ja saavuttuaan junalla Lohjalle Teodor sai kuulla, että hänen isänsä oli haudattu samana päivänä.

Ranta pääsi Lohjan sahalle töihin, mutta joutui sieltä pois ja boikotin takia työttömäksi. Vuonna 1929 hän pääsi Lohjan kauppalan Suomalaisen kansakoulun vahtimestariksi. Perheeseen syntyi vielä kolme lasta, joista nuorin Mirjam vuonna 1926.

Lohjan työväenyhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja huvitoimikunnan puheenjohtajana hän järjesti juhlia, arpajaisia, tansseja ja vaalitilaisuuksia ja toimi Lohjan edustajana SDP:n Uudenmaan piiritoimikunnassa. Hän oli Osuusliike Keon jäsen n:o 9 ja oli mukana hallintoneuvostossa
vuosina 1924 -44, myymäläneuvostossa ja edustustossa vuodesta 1945.

Ammatillisessa liikkeessä Ranta oli perustamassa useita osastoja ja oli joissakin puheenjohtajana, sihteerinä, rahastonhoitajana ja jäsenkirjurina. SAK:n Lohjan Ammatillisen Paikallisjärjestön eli APJ:n puheenjohtajana hän oli viime sodan jälkeisen ajan kuolemaansa saakka.
Lohjan Työväen näyttämön kannatusyhdistyksen puheenjohtajana Ranta toimi useita vuosia ja myös näyttelijänä. Lohjan Louhen parissa hän järjesti huveja ja tansseja, joilla kerättiin toimintaan varoja. Hän kuului Lohjan seurakunnan kirkkovaltuustoon, hallintokuntaan ja toimi seurakuntatyön valvojana. Samoin Lohjan kauppalan kunnallisissa luottamustehtävissä useissa lautakunnissa.

Teodora Rannan allekirjoittama määräys 18.4.1918.

Kauppalan valtuustosta hän joutui eroamaan 30-luvulla oikeiston boikotin takia. Uusmaan Kunnallislehden asiamiehenä hän toimi vuosia ja Sosialidemokraatin asiamiehenä kuolemaansa saakka.
Teodorin ja Idan nuorimmainen Mirjam syntyi 30.4.1926.

Teodor Ranta kuoli 5.1.1949 ja haudattiin Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalle.
Hautapaadessa on teksti: Tämän patsaan on Lohjan A.P.J. jäsenosastojensa avulla pystyttänyt monivuotisen puheenjohtajansa muistoksi kiitokseksi hänen työstään työväenluokan hyväksi.

Lähteet: Mirjam Ranta, Esa Koskinen, Leena Levonperä, Lohjan Museo